perjantai 18. toukokuuta 2018

Äitienpäivälahja itse tehden ja tuunaten

Viime sunnuntaina juhlittiin äitienpäivää. Äitini pitää itse tehdyistä ja tuunatuista lahjoista, joten sellaisen hän sai.


Lahjaksi äiti sai tuunaamani tarjottimen, pyykkietikkaa sekä tietenkin valkovuokkoja.


Lahjatarjoitin oli alunperin kirpputorilta ostettu. Hion sen ja maalasin, ja somistin pitsillä.




Kortinkin tein itse, tällä kertaa "Yksinkertainen on kaunista" -periaatteella.

Pyykkietikka on myös itsetehtyä, sen ohjeen löydät täältä: Pyykkietikka

Äitienpäivänäkin keli helli ja niin on hellinyt muutenkin! Hassua, että puissa ei ollut vielä lehtiä, kun helteet alkoivat! Olin vapusta kaksi viikkoa kesälomalla, ja hyvät lomakelit kyllä sattui!



Monsterit ovat saaneet perinteisen altaansa pihalle, mutta eipä tytöt siellä niin hyvin viihdy kuin mitä Jeppe viihtyi. Jeppe jaksoi mulata tuolla altaassa tuntikausia.



Myös mökillä käytiin nauttimassa helteistä.

Vielä kuukausi sitten tuntui siltä, ettei kevät etene millään, mutta nyt on luonto puhjennut kukkaan!



Omenapuut kukkivat niin ihanasti just nyt!

Viikonlopulle onkin ohjelmaa jo kerrakseen, huomenna ajateltiin suunnata koirien kanssa vuoden ekaan mätsäriin, ja tietty tallillakin tulee käytyä.

Aurikoista viikonloppua kaikille!

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Hyvää äitienpäivää!

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille! <3 Meidän perheessä onkin peräti kaksi äitiä, jotka juhlviat ensimmäistä äitienpäiväänsä, toinen kanaherkuin ja toinen porkkanoin!













Näiden ihanien äiti-lapsi-kuvien myötä haluan toivottaa kaikille hyvää äitienpäivää! Itse lähden kohta vähän juhlistamaan äidin ja mummon kanssa. Äitienpäivälahja on tietysti tuttuun tapaan itsetehtyä ja -tuunattua. Mutta mitä, se selviää teille myöhemmin!

Hyvää äitienpäivää ja aurinkoista alkavaa viikkoa!

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Vauvauutisia!

Ihan ensimmäisenä pahoittelen PITKÄÄ blogihiljaisuutta! En yksinkertaisesti ole ehtinyt blogin ääreen, tai jos olisin ehtinyt, olen ollut niin poikki, etten ole jaksanut. Syy väsymykseen ja kiireeseen on kylläkin maailman ihanin: Aino-varsa!

Aino syntyi perjantaina 27.4. n. klo 0.35. Stellalla oli laskettu aika torstaina 26.4., joten reilu puolisen tuntia myöhästyi lasketusta ajasta. Täsmällisiä tyttöjä siis!


Varsominen sujui hienosti, vaikka Aino olikin ensikertalaiselle synnyttäjälle melko iso varsa, ja Stella joutui tekemään kunnolla töitä, että sai sen puskettua ulos. Hienosti Stella selvisi kuitenkin ilman apua!



Aino oli heti alusta alkaen todella topakka tyttö, ylöskin yritti nousta välittömästi ja pääsikin melko nopeasti, jahka jalat alkoivat kantaa. Tissille jouduttiin tyttöä vähän ohjaamaan, kun ensikertalaisen mamman tissit olivat sen verran pienet. Mutta kun se nisä sieltä ekaa kertaa löytyi, Aino tajusi mistä sitä saa ja on osannut imeä hienosti.



Stella on ollut aivan huippuemä ja ihana Aino näyttää onneksi perineen äitinsä rohkean luonteen! Stella antaa hienosti hoitaa ja koskea varsaan, ja reilun viikon ikäinen Aino nauttiikin jo harjailusta ja osaa nostaa jo jalatkin pyydettäessä. 

Stellan kanssa ei aina ole ollut ihan helppoa, ja kuluneen vajaan vuoden aikana tulikin muutamaan kertaan mietittyä, että olisi sitä voinut vähän helpommankin hevosen ostaa. Vaan en ajattele niin enää! Olen niin iloinen, että jaksoin tehdä Stellan kanssa töitä ja luoda siihen hyvän suhteen. Nyt minulla on käsissäni ihana tamma, joka on mamman pikku mussukka, ja opettanut lapselleenkin, että ihmiset ovat ihania.

Oli niin koskettavaa, kun Ainon syntymää edeltävänä päivänä Stella oli niin kummissaan, eikä oikein ymmärtänyt, mitä tapahtuu, ja sen sijaan, että olisi muuttunut aggressiivikseksi, haki minusta turvaa ja hellyyttä. Kun Aino oli syntynyt, menin todella varovasti karsinaan, kun en tiennyt, miten Stella reagoisi ihmiseen, kun sillä oli varsa. No ihana Stella toivotti minut tervetulleeksi ja antoi katsoa ja koskea varsaa, ja kertoi sille, että me ihmiset ollaan ihan okei.




Vauhtia Ainolla riittää, ja se onkin pitänyt huolen, ettei Stella pääse mammalomalla plösähtämään! Niin reippaasti liikuttaa Aino mammaa ympäri tarhaa.


Lisää varsakuulumisia ja -kuvia on luvassa myöhemmin!

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Miniköntsä on Mini-Jeppe!

Kuinka onnellinen olenkaan siitä, että Rukka sai tuntea Jeppe-sedän viisi kuukautta elämästään. Päivä päivältä huomaan Rukassa paljon yhtäläisyyksiä Jepen kanssa, niin ulkonäöllisesti kuin muutenkin.



Jepellä ja Rukalla on melko samanlainen väritys, mutta peilikuvana! Jepellä oli ruskea laikku hännän oikealla puolella, Rukalla vasemmalla.

Rukan sivuprofiilikin muistuttaa suuresti Jeppeä.


Jeppe-setä oli Rukkasen suuri idoli, joten ei ihmekään, että maneereja on tarttunut! Ainakin harrastukset ovat samat:

Jeppe kaivuuhommissa...

... Ja tässä Rukka!

 Jeppe lempipuuhassaan...


... Ja Rukka saman pallon kimpussa.




Myös nukkuma-asennoissa on samaa:


4

Olipa ihana selata vanhoja kuvia ja huomata, miten ihana elämä Jepellä olikaan, ja muistella, miten paljon se toi minulle iloa. Miniköntsän elämä on vielä aluillaan, ja varmasti sekin ehtii tuoda minulle paljon iloa, ja vähän varmasti myös harmaita hiuksia!

Mielenkiinnolla odotan, tuleeko Rukasta samanlainen uimamaisteri kuin Jepestä. Jepen perässä Rukka olisi varmasti mennyt vaikka heikoille jäille ja epäilemättä järveenkin.

Ihana mammakoira Emma ei olisi voinut ihanampaa Miniköntsää tehdä <3

Mammakoira Emma <3

Viikonloppu meneekin miniköntsäilyn lisäksi varsomiskameraa vahtiessa, sillä  eilen alkoi näyttää siltä, että kohta saattaisi alkaa tapahtua! Jännityksellä odotan, joko Minipallura mönkii maailmaan tänä viikonloppuna, vai pitääkö se meitä pidempään jännityksessä.

Aurinkoisen miniköntsämäistä viikonloppua kaikille!

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Kevätpuuhia

Vihdoin se on kunnolla täällä, siis kevät!! Lumet ovat sulaneet lähes silmissä. Vielä ei viherrä, mutta aurinko on hellinyt ahkerasti, joskin alkuviikosta tuli myös pientä sadetta, mutta se tuli oikeastaan jo tarpeeseen, jotta katupöly vähän laskeutuisi.

Vielä en ole ihan täysillä päässyt keväthommiin puutarhassa, sillä maa on vielä jäässä, mutta jotain pientä on tullut jo tehtyä, nimittäin orvokkien istuttaminen pihalla olevaan pataan!


Orvokit ovat yksiä lempikukistani ja sopivat kuin nyrkki silmään Suomen kesään, sillä ne kestävät pikkupakkasta ja kukoistavat vähän kylmemmässäkin ilmassa! Viime kesä oli meilläpäin todella kylmä ja onneksi en satsannut juuri muihin kesäkukkiin. 

Pelargoniat kuuluvat myös lempikukkiini ja joka vuosi yritän kesäiset pelargoniat talvettaa. Minulla on kellari, mutta se menee talvella pakkasen puolelle, joten talvettaminen siellä ei onnistu. Olenkin talvettanut pelargoniat ikkunalaudalla (viilein mahdollinen paikka) ja tällä kertaa se onnistui yli odotusten, sillä en menettänyt kuin yhden!


Ensimmäiset pelargoniat alkavat jo kukkia, mutta ulospääsyä ne joutuvat vielä odottamaan tovin, sillä ihan niin lämmintä ei vielä ole!

Emma ja Rukka ovat olleet ahkerasti myös mukana pihapuuhissa ja Rukka onkin ottanut asiakseen hoitaa pihan kaivuutyöt!


Miksi pihalla pitää olla kuoppia keskellä kulkuväylää, se ei ole minulle vielä selvinnyt, mutta varmaan Rukalla on tässä joku ajatus takana kuitenkin??

Iso osa vapaa-ajasta menee tietenkin tallilla, sillä mammahevosen laskettu aika lähenee!


Stella alkaa olla jo aika muhkea, kuten kuuluukin, sillä sen laskettu aika on jo ensi viikon torstaina! Voipi kuitenkin olla, ettei varsa saavu vielä silloin, sillä Stellalla ei ole vielä mitään merkkejä siitä, että varsominen alkaisi lähestyä. Onneksi sen karsinassa on kuitenkin varsomiskamera, mistä voi seurata Stellan oloa yölläkin.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!




perjantai 13. huhtikuuta 2018

DIY: Pyykkietikka

Olen luopunut huuhteluaineen käytöstä jo vuosia sitten, sillä mielestäni se on vain turhaa kemikaalikuormaa vesistöllemme. En myöskään voi sietää huuhteluaineen hajua. En ole hajusteyliherkkä, mutta se yliannostellun huuhteluaineen haju ärsyttää ja jopa aiheuttaa pahoinvointia. Toisinaan esimerkiksi lenkillä ollessa vastaantulijan haistaa vielä pitkään ohituksen tapahduttua, kun ilmaan jää haisemaan niin sankka huuhteluaineen haju.

Muutaman kerran olen törmännyt Facebookin niksipalstoilla siihen, että joku kyselee, miten voisi laimentaa huuhteluainetta, kun se haisee niin voimakkaalta. Paras tapa tähän laimentamiseen on jättää se huuhteluaine kauppaan!

Nyt kuitenkin olen tutustunut huuhteluaineen haastajaan pyykkietikkaan, ja täytyy sanoa, että nykyään meilläkin lisätään pyykin huuhteluveteen jotain! Pyykkietikkaa myydään kaupoissakin, mutta sitä on erittäin helppoa ja halpaa tehdä itse.



Pyykkietikan edut:

- Ympäristöystävällinen
- Edullinen
- Tekee pyykistä pehmeää ilman valtavaa kemikaalikuormaa
- Miellyttävä, ei liian vahva, tuoksu
- Ei pilaa tekstiilejä tai niiden ominaisuuksia kuten huuhteluaine, joka mm. heikentää pyyhkeiden imutehoa ja tuhoaa farkkujen elastaanin
- Poistaa pesukoneesta pesuainejäämiä
- Ei sisällä yleisesti allergisoivia ainesosia
- Poistaa sähköisyyttä

PYYKKIETIKKA

4 dl etikkaa
1 dl vettä
15-20 tippaa eteeristä tuoksuöljyä

Sekoita aineet pulloon. Ravista ennen käyttöä, sillä eteerinen öljy jää yleensä lillumaan pyykkietikan pintaan.



Laita pyykkiä pestessä pyykkietikkaa huuhteluainelokeroon puolisen desiä.

Pyykit saattavat kosteina haista aavistuksen etikalta, mutta haju häviää kyllä pyykkien kuivuessa ja jäljelle jää ihana eteerisen öljyn tuoksu.

Eteerisiä öljyjä myyvät ainakin luontaistuotekaupat ja ainakin meidän paikallisesta Prismasta niitä löytyy saunatarvikeosastolta. Ja jos eteeriset öljyt eivät miellytä, pyykkietikka toimii kyllä ilman niitäkin!

Yritin kovasti miettiä, mutta en keksinyt yhtäkään syytä, miksi huuhteluaine olisi pyykkietikkaa parempaa. Ainakin meille pyykkietikka on tullut jäädäkseen!


Aurinkoista viikonloppua ja hyviä pyykkäyshetkiä kaikille!




maanantai 9. huhtikuuta 2018

Hevosmessuilla

Viime viikonloppuna järjestettiin Tampereen Messukeskuksessa hevosmessut. En ollut näillä messuilla ikinä käynyt, joten nyt oli aika korjata tilanne! Ahkerasta ilmaislippujen metsästyksestä huolimatta minulle ja kaverilleni ei sellaisia siunaantunut, joten ostettiin netistä ennakkoliput. 18 euroa päivän lippu, ihan mukiinmenevä hinta.


Suuntasimme messuille sunnuntaina  ja ohjelmaahan siellä oli jos jonkinlaista ja varmasti kaikenlaiseen makuun. Itse tykkäsin suuresti Satulansovituksen perusteet -demosta sekä Centerd Riding- jutuista. Centered Ridingiin olen tutustunut ensimmäisen kerran viitisentoista vuotta sitten, ja voi että mitä ahaa-elämyksiä herkän tamman ratsastaja siitä saikaan! Silloin alkoi vihdoin ymmärtää, miksi hevonen ratsastaessa toimii, niin kuin toimii. Samalla CR-painotteisella ratsastustiellä ollaan edelleen. Centered Riding on hyvin istuntapainotteista ratsastusta ja se perustuu hyvin pitkälti siihen, miten hyvin ratsastaja tuntee oman kehonsa.Vieläkään en tosin täysin ymmärrä hevosen toimintaa, saati sitten oman kroppani, joten kehittämistä ja korjattavaa on vielä paljon!

Satulansovituksen perusteet taas on sellainen juttu, jonka jokaisen ratsastajan pitäisi ratsastajanuransa aikana opiskella! Tuo hevosen ja ratsastajan väliin ratsastajan painoa ja tuomaa painetta jakamaan suunniteltu esine kun on niin tärkeä osa ratsastusta, eikä yksi satula todellakaan sovi kaikille hevosille. Ja satulan sopivuus hevoselle on ehdottoman tärkeää! Vai tykkäisitkö itse työskennellä epäsopivissa ja kipua tuottavissa työvaatteissa? Satulan sovittaminen ei todellakaan ole helppoa, ja siinä on monta asiaa, mitä huomioida. Asiaa saattaa myös auttaa, jos kuu ja tähdet ovat oikeassa asennossa! Meillä on todennäköisesti edessä Stellan mammaloman jälkeen uuden satulan hankinta, joten tämä opastus tuli tarpeeseen.

Messujen parasta antia oli ehdottomasti kuitenkin Henri Ruosteen kouluratsastusklinikka!


Ruoste osasi selittää asioita niin, että tällainen vähän puskaratsastajampikin ymmärsi, ja jaksoi myös selittää, miksi mitäkin tehtävää tehtiin ja mitä hän itse treenaa kotona, ja miksi virheet eivät haittaa ja mitä niistä voi oppia. Myös klinikassa esiintynyt hevonen oli niin upealiikkeinen, että sitä oli ilo katsella!

Sen sijaan aamulla ollut Anna-Juulia Kontion esteklinikka jätti tämän puskakouluratsastajan vähän kylmäksi. Anna-Juulia Kontio on loistava ratsastaja, ja siksi odotin klinikaltakin enemmän, mutta nyt tuntui, että olin seuraamassa vain tehtävänantoa, kun mitään ei avattu juuri sen enempää.

Myös messujen ostosmahdollisuudet jättivät minut kylmäksi. Kojua oli kojun perään, mutta huiput messutarjoukset uupuivat täysin!

No, toisaalta hyvä, sillä lompakossa ei juurikaan ole tällä hetkellä löysää, kun yritän pitää roposista kiinni lähestyvän varsomisen takia, jos siinä tuleekin jotain yllättävää. Olin kuitenkin suunnitellut jotain ostavani ihanalle tulevalle mammalle ja varsalle, mutta ylihintainen krääsä ei kiinnostanut, joten jäivät pollet vaille tuliaisia!


Jotain ostettavaa onneksi sentään löytyi! Olen halunnut tämän ihanan suomenhevosilla kuvitetun kestokassin jo pitkään, ja nyt vihdoin sain sen kotiutettua!



Myös 110 kertomusta suomenhevosesta -kirja on ollut ostoslistallani jo pitkään, ja nyt sain senkin hankittua. Kirja on ilmestynyt viime vuonna, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna ja suomenhevosen 110-vuotisjuhlavuonna. Ihan tyhjin käsin ei sentään tarvinut messuilta lähteä!

Mutta siltikin olisin toivonut messuille enemmän niitä huipputarjouksia, normaalihintaista tavaraa voin ostaa kaupasta tai tilata netistä normaalihinnalla koska tahansa. Pohjat taisi ehkä vetää Horze, jossa kaverini kanssa ihailimme Horzen lampaankarvasatulavyötä hintaan 79,95, kun saman vyön saa normipäivänä Puuilosta hintaan 49,90. Emme sitten tarttuneet edes Horzen kaikesta -20 % -messutarjoukseen...

Plussaa messut saivat hyvästä ruokaravintolasta, joka oli vielä kaiken lisäksi kohtuuhintainen! Plussaa myös hyvästä ja monipuolisesta ohjelmatarjonnasta, mutta miinusta siitä, että kaikkea kivaa seurattavaa oli paljon päällekkäin ja jos sen lisäksi olisi halunnut vielä shoppailla, olisi tullut kiire. 

Kaiken kaikkiaan heppamessupäivä oli kuitenkin kiva, nähtäväksi jää, lähdenkö ensi vuonna, riippuu ohjelmasta. Nyt on muutamaksi viikoksi messut messuiltu, sillä seuraavaan muutamaan viikkoon en uskalla poistua kotoa kauhean kauaksi varsomisen varalta!

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!