perjantai 21. heinäkuuta 2017

Sisustusta pikkurahalla: kootut kirpparihuonekalut!

Vaikka rakastankin sisustamista, en halua käyttää siihen suuria summia. Suurimman osan huonekaluistani olen haalinutkin kirpputorilta tai tori.fi:stä. Läheiseni myös tietävät viehtymykseni vanhaan tavaraan, joten usein saan myös heiltä ihania juttuja tuunattavaksi. Tähän postaukseen olen koonnut parhaita pikkurahan sisustusjuttujani.


Olohuoneesta löytyy useampikin loistava pikkubudjetin huonekalu. 

 Sohvan olen ostanut uutena, mutta tämän sohvapöytänä toimivan arkun olen alun perin saanut siskoltani. Se oli alkujaan valkoinen, mutta piristin sitä vähän jämämaaleilla.

Tämä lipasto on yksi suosikkituunauksistani! Olen ostanut sen tori.fi:stä 90 euron hintaan, ja se on Ikean Hemnes-mallistoa. Maalasin sen ja vaihdoin vetimet.

Olohuoneesta löytyy myös tämä pieni työnurkkaukseni. Työpöytä on alkujaan ollut peilipöytä, ja olen sen ostanut kirpputorilta 20 eurolla. Se oli niin kaunis sellaisenaan, etten tehnyt sille muuta kuin pyyhin pölyt. Jakkara on mummon peruja. Lokerikon olen ostanut kirpparilta 4 eurolla, maalannut ja somistanut pitsillä. Monstereiden kuvat on maalannut eräs pikkusiskoni kaveri, ja niidenkin kehykset ovat kirpparilta.

Ruokailuhuoneesta löytyy toinen suosikkituunaukseni, ruokapöytä ja eri väriset pinnatuolit. Pöydän ja kaksi pinnatuoleista olen ostanut tori.fi:stä 15 eurolla. Ne olivat alkujaan puun väriset. Kaksi muuta pinnatuolia ovat äidin äidiltä saadut.

Ruokailuhuoneen nurkasta löytyy myös tällainen kirpparilöytö, niitä harvoja, jotka olen ottanut käyttöön sellaisenaan kun ne on ostettu. Tästä köydyin peräti 60 euroa, mutta täyspuisena se on hintansa väärti.

Toisesta ruokailuhuoneen nurkasta löytyy tämä kustavilaistyylinen kaappi, joka on ensimmäisiä tähän taloon ostamiani huonekaluja. Se on myös päässyt käyttöön sellaisenaan, ja se on myös kalleimpia käytettynä ostamiani huonekaluja. Sen ostin huuto.netistä 160 euron hintaan. Pienen vaaleanlilan kaapin olen ostanut kirpparilta viidellä eurollla ja maalannut jämämaalilla.

Eteisestä löytyy yksi harvoja valkoisia huonekalujani. Tämän pienen senkin olen saanut äidiltä, ja sen nurkasta löytyy äidin edesmenneen koiran hampaanjälkiä vähän enemmänkin :)

Kuistin pieni senkki on saatu ilmaiseksi roskiskuormasta ja maalattu.

Keittiössäni ei alun perin ollut yhtään laatikkoa, joten ostin sinne kaksi vanhaa Lundian yöpöytää, maalasin ne ja laitoin päällekkäin laatikostoksi.

Tämä alun perin ruskea hylly on löytynyt kirpputorilta kahdella eurolla.


Turkoosilla maustehyllyllä oli puunvärisenä hintaa kirpputorilla 50 senttiä.

 Keittiön räsymatto on isän äidin peruja ja pieni pöytäryhmä on osaksi Ikeaa, osaksi äidin äidiltä. Mäntyisen pöydän olen ostanut Ikean poistopuolelta kympillä ja maalannut. Pinnatuolit olen saanut mummolta.

 Yläkertaan meneviä rappusia koristaa tämä kukkapylväs, jonka olen saanut äidiltäni. Sen on tehnyt äitini pappa. Tämäkin oli alun perin ruskea, mutta muuttui käsittelyssäni vähän hempeämmän väriseksi, jotta se sopisi paremmin kotiini.

Tämän makuuhuoneen pikkulipaston äitini on ostanut kirpputorilta minulle.

Pienen yöpöydän olen saanut siskoltani.

Tämäkin piianpeili on alun perin kirpputorilta. Ruskea maali sai väistyä pastellisävyjen tieltä.

Kylppäristä ei kauheasti kierrätyskamaa löydy, mutta jotain sentään! Tämä mummoni vanha pullavati muuntui pesuainetelineeksi kirpparilta löydetyn amppelin avulla.

Tätä postausta tehdessäni alkoikin sormet syyhyämään kirpparikierrosta ajatellen! Ensi viikon ehdin onneksi lomailla töistä, joten toivoa on päästä tekemään kirppareille uusia löytöjä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

torstai 13. heinäkuuta 2017

Väriläiskiä

Olen ihminen, joka kaipaa ympärilleen värejä - niin sisustuksessa kuin pukeutumisessakin. Tässä postauksessa esittelen kotini rakkaimpia väriläiskiä.

Keittiö on kodin sydän, niin sanotaan. Sydämestä en tiedä, mutta itse olen muokannut keittiöstä näköiseni. Keittiökaapeista maalasin hailakan vaaleanpunaiset ja pieni pöytä on saanut ympärilleen värikkäitä tuoleja.



Vanha kirjava räsymatto on mummon peruja.
Olen saanut myös kirpparilta ostamani ja tuunaamani maustehyllyn vihdoin seinälle:



Myös toisessa huoneessa sijaitseva ruokailuryhmäni on värikäs:


Olohuoneeseen väriä tuo tuunaamani Ikean Hemnes-lipasto:


Olohuoneessa sijaitsee myös pieni värikäs työpisteeni:


Yläkertaan vie vaaleanpunaiset rappuset.


Yläkerrasta löytyykin sitten lempparilattiani:

Kanervanpunaiseksi maalattu lautalattia.

Kuistiakaan ei sovi unohtaa:


Vaaleansiniset seinät, myrkynvihreä lattia sekä roskiskuormasta pelastettu pikku senkki. Niistä on minun kuistini tehty.

Väreissä en siis ole pihistellyt, muussa sisustuksessa kyllä :) Suurin osa huonekaluistani on kirpputoreilta ja muualta käytettyinä hankittuja. Se on mielestäni ihanaa, sillä nämä huonekalut ovat niin persoonallisia.

Pitkään aikaan en ole tehnyt mitään isompia sisustusprojekteja kotiin, mutta seuraavaksi haaveilisin keittiön lattian maalaamisesta, se kun on kovin jo kolhuilla kun tapanani on tiputella siihen tavaroita ihan liian usein. Värikin on jo mietittynä, enää puuttuu toteuttamisen tarvittava aika!

Värikästä viikonloppua kaikille!

torstai 6. heinäkuuta 2017

Kirpputoritarjotin nro 2

Pikkuhevonen vie vapaa-ajastani niin ison osan, ja miksei veisi, kun pikkuhevonen ja monsterit ovat ihaninta maailmassa! Yhden tuunauksen sain tässä kuitenkin valmiiksi. Kirpputorilta tarjotin eurolla:


Ruma kuin mikä, mutta ei hätää: 
Vähän maalia päälle ja pitsiä koristeeksi!




Erikeeper on muuten parasta liimaa pitsien kiinnittämiseen puuhun. Pysyy hyvin, on helppo liimata ja kuivuu värittömäksi.

Nytpä tästä kelpaisi tarjoilla vaikka kauraa pikkuhevoselle tai makkaraa monstereille!

Joku tarkkasilmäinen saattaa huomata, että tämä on samaa sarjaa aiemmin tuunaamani maustehyllyn kanssa.

Pikkuhevosesta on muuten kuoriutunut oiva ratsu! Yhdeksän kertaa olen päässyt nauttimaan sen selässäolosta ja kyllä se on niin mainio, että joudun toppuuttelemaan itseäni ja muistuttamaan, että tämä on vasta kolmivuotias, ei sovi vaatia liikoja.


Stella on melko kovapäinen luonteeltaan, mutta ratsunhommia se tekee niin tärkeänä ja tomerana! Vielä se ei ole tehnyt ratsastaessa mitään tuhmuuksia, mutta eiköhän sekin aika tule, pikkuhevoset kun ovat kovia kokeilemaan rajojaan. Mutta täytyy tunnustaa, että olen ihan rakastunut Stellaan. Se on ylittänyt kaikki odotukseni!

Kuinka ollakaan, täytyy tästä lähteä taas monstereiden kanssa pikkuhevosta rapsuttelemaan.
Ihanaa loppuviikkoa kaikille!